HGK 90v

ti 14. kesäkuuta 2022 13.33.00

Hyvät kunniajäsenet, Hyvät Talilaiset, Hyvät kutsuvieraat, Hyvät naiset ja herrat, Hyvää syntymäpäivää Helsingin Golfklubi – lämpimät onnittelut!

Syvällä viime vuosisadan puolella, kesällä 1930, suomalainen golf otti Helsingin pallokentällä ensiaskeleitaan. Maamme ensimmäiset golfarit tutustuivat lajiin ja tapailivat svingejään. Uusi kummallinen laji, golf, oli ilmestynyt pääkaupungin katukuvaan.

Kaksi vuotta myöhemmin, 2. kesäkuuta 1932, pidettiin Helsingin Golfklubin perustamiskokous Pörssissä. Vuokrasopimus Talin alueesta oli tehty Helsingin kaupungin kanssa jo aiemmin kevättalvella.

Maamme ensimmäisen golfseuran toiminta sai nopeasti siivet alleen. Vuokratulle maa-alueelle rakennettiin 9-reikäinen kenttä, ja ensimmäisenä vuonna seuralla oli jo 115 jäsentä, joista 15 oli naisia. Seuran ensimmäisenä puheenjohtajana aloitti kaupunginjohtaja Erik von Frenckell.

Seuraavana kesänä, vuonna 1933, alkoi seuran kilpailutoiminta. Ensimmäisen miesten mestaruuden voitti klubin sihteeri P.H. Zilliacus. Hän oli periaatteessa ensimmäinen suomalainen golfmestari.

Varsin pian, golfiin hiipi myös ripaus kansainvälisyyttä. Syyskuussa 1935 alkoi historialliseksi kasvanut seuraotteluperinne Tukholman Golfklubia vastaan. 1930-luvulla Talissa vieraili myös itse marsalkka Mannerheim. Klubilla harkittiin hänen kutsumistaan kunniajäseneksi, mikä ei lopulta koskaan toteutunut. Mannerheimin jäämistöstä on kuitenkin selvinnyt, että hän harrasti golfia Karlsbadissa jo 1920- luvulla, ja oli siten yksi ensimmäisistä suomalaisista golfareista. Jatkosodan alkaessa Talin kenttä suljettiin, ja armeija valtasi alueen. Klubitalon tornia käytettiin mm. ilmavalvontaan. Vuosina 1942-44 harjoiteltiin kuitenkin kuudella väylällä. Sodan viimeisenä kesänä Talin valtasivat saksalaiset, mutta toiminta alkoi normalisoitua jo vuodesta 1945 lähtien.

Talin ja samalla koko Suomen ensimmäisen 18-reikäisen kentän avajaiset pidettiin tarkalleen samana päivänä kuin Helsingin Olympialaisten avajaiset eli 19.7.1952. 50-luvun koittaessa seuralla oli jo keskeinen paikkansa Suomigolfin moottorina. Seuran jäsenten moninaista merkitystä maamme golfkulttuurille kuvastaa mm. se, että HGK:n jäsen, konsuli Taavi Pohjanpalo, käänsi golfin säännöt ensimmäistä kertaa suomen kielelle vuonna 1956. Hän perusti myös Golfin Edistämissäätiön lahjoittaen säätiölle pesämunan.

Suomen Golfliitto perustettiin 1957. Hankkeen takana olivat maan silloiset 4 seuraa eli HGK, Viipurin Golf, Porin Golfkerho ja Kokkolan Golf. Samana kesänä pelattiin ensimmäiset viralliset Suomen Mestaruuskilpailut Talissa.

Talin range otettiin käyttöön 1969. Urho Kekkosesta tuli kunniajäsen 1971. Vuodesta 1983 lähtien Talissa ovat saaneet päivämaksua vastaan pelata Helsingin talousalueella asuvat muiden klubien jäsenet. Kosketuksen maailman huippugolfiin Tali sai vuonna 1987, kun major-voittaja Jack Nicklaus vieraili kentällämme. Vuonna 2005 Helsingin Golfklubi pääsi harvalukuiseen joukkoon, kun Talissa pelattiin ensimmäinen ammattilaisgolfin pääkiertueiden kisa, naisten Euroopan Tourin osakilpailu, Finnair Master.

Kansainvälisen amatöörigolfin näyttämönä Tali oli tullut tunnetuksi jo vuosikymmeniä aiemmin. Vuonna 1946 Broman Cupina alkanut ja vuonna 1966 Erkko Trophyksi muuttunut huippukilpailu elää ja kehittyy edelleen. Tänään Talilla - ja samalla suomalaisella golfilla - on takanaan jo 90 vuoden historia. Klubin asiat ovat juhlavuonna varsin hyvällä mallilla. Seuran toiminta on aktiivista ja vireää, ja kenttää remontoidaan vaiheittain uuden ja upean master planin mukaisesti.

Viimeiset kaksi vuotta olemme kuitenkin eläneet hyvin poikkeuksellista aikaa,

- korona sulki, rikkoi, hajotti paljon, jo kolmatta vuotta peräkkäin

- epävarmuus, muuttuvat tiedot ja ohjeistukset loivat epävarmuutta

Samaan aikaan ulkoliikunnan ilo ja golfin harrastajamäärät kasvoivat läpi koko harrastajakunnan. Kaikki rajoitukset ja erilaiset liikkumattomuuden haasteet ovat lisänneet ymmärrystä liikunnan yhteiskunnallisesta merkityksestä. Tänään huomattavasti useampi tiedostaa liikunnan ja urheilun valtavan positiivisen voiman niin terveydellisenä, yhteisöllisyyttä lisäävänä ja koossapitävänä voimana.

Korona toi esille myös ihmisten kaipuun ihmisten kohtaamiseen, yhteisiin elämyksiin ja jaettuihin tarinoihin. Usein onkin niin, että jotain opitaan toden teolla vasta kun se on syystä tai toisesta poissa. Korona ja liikunnan rajoittaminen ovat tuoneet esille, miten tärkeää liikunta ja urheilu ovat yksilöille, yhteisöille ja koko yhteiskunnalle.

Korona-pandemian lisäksi kohtasimme uuden kriisin. Konflikti Ukrainassa järkytti koko maailmaa ja sysäsi maailmankuvamme täysin uusiksi. Myös urheilumaailma oli uuden tilanteen äärellä, joka vaati meidän tukea ja toimenpiteitä. Kansainvälinen Olympiakomitea reagoi ensimmäisenä ja linjasi Venäläisiin ja Valko-Venäläisiin urheilijoihin liittyvistä rajoituksista. Euroopan ja eri maiden kansalliset lajiliitot ovat vahvistaneet Kansainvälisen

Olympiakomiten linjauksen ja julkistaneet omat linjaukset tukena Ukrainalle. Myös Euroopan Golfliitto ja Suomen Golfliitto ovat päättäneet, etteivät ne salli venäläisten tai valkovenäläisten urheilijoiden tai toimihenkilöiden osallistumista hallinnoimiinsa kilpailuihin. Käynnissä on myös ennenäkemätön yhteistyö-, avustus- ja tukioperaatio Ukrainalle. Urheiluperhe tukee sanoin ja konkreettisin lahjoituksin Ukrainan kansalaisia ja urheilijoita. Ukrainan kriisin vaikutukset tulevat olemaan moninaiset ja pitkäkestoiset niin Suomelle kuin koko maailmalle.

Uskon ja toivon, että yhteisymmärrys ja rauha löytyvät mahdollisimman pian.

Suomalainen golf on boomissa

uomalaisen golfin kehitystä ja uudistumista ohjaa tällä hetkellä Suomi Golfin strategia. Sen pääteemana on ”Kohti 200 000 pelaajaa”. Strategian painopisteitä ovat golfin elinvoima, vaikuttaminen, markkinointi ja viestintä sekä erinomaiseksi osoittautunut mun tapa pelata -konsepti. Painopisteiden lisäksi strategian mahdollistavat kaiken läpileikkaavat teemat: teknologiat ja digitaalisuus sekä tiedolla johtaminen.

Suomi golfin yhteistyö, digitaalinen kyvykkyys sekä uudistuneet säännöt mahdollistivat golfin pelaamisen korona-aikana. Hyödynsimme mahdollisuuden täysimääräisesti ja se siivitti lajin ja jäsenmäärän upealle kasvu-uralle. Tietoisuus golfista on merkittävästi parantunut, ja lajista on tullut yhteiskunnallisen entistäkin hyväksyttävämpää.

Muutos ei kuitenkaan ole tapahtunut itsestään. Ison kiitoksen annan sille digitaaliselle kehitystyölle, jonka olimme yhteistyössä suunnitelleet sekä toteuttaneet ennen koronan alkamista. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että golfia on mahdollista pelata ilman ihmiskontaktia. Ajan varaaminen, ilmoittautuminen, pelaaminen, maksaminen sekä sähköinen tuloskortti ovat kaikki mahdollista hoitaa sähköisesti. Digitaalinen kyvykkyys sekä yhteistyö korona-ohjeistusten noudattamisessa loivat pohjan turvalliselle pelaamiselle.

Yhteiskunnan vaikeuksista huolimatta golfissa me olemme kokeneet onnistumisia ja menestystä. Rajoitusten keskellä ja elämänrytmin muuttuessa moni on löytänyt liikunnan ja erityisesti golfin riemun ihan uudella tavalla.

Myös suomalaisten menestys kotimaisilla ja kansainvälisillä viheriöillä on ollut mahtavaa ja omalta osalta inspiroinut sekä uusia että enemmän pelanneita golffareita lajin parissa. Kehitämme laajasti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa pelaajapolkua, joka mahdollistaa haaveen yhä useammalle juniorille tavoitella omaa unelmaa ammattigolffarina. Suomalaisten golffareiden menestystä on ollut ilo ja ylpeys seurata!

Kun katsomme tästä eteenpäin, moni asia kehittyy ja uudistuu.

Vastuullisuus josta hetki sitten puhuimme sivulauseissa, on nyt kaikkien huulilla. Tänä päivänä urheilun ja golfin vastuullisuus liitetään usein ympäristöön tai ilmastoon tai dopingiin liittyviin kysymyksiin. Ilmastonmuutos on valtava maailmanlaajuinen haaste. Oman golfkenttämme osalta ilmastonmuutoksen aiheuttama isoin, konkreettinen uhka on merenpinnan kohoaminen. Jo vuosien ajan olemme pumpanneet vettä pois alavimmilta väyliltämme, jotka ovat alle metrin keskimääräisen merenpinnan tason yläpuolella. On selvää, että meidän tulee tehdä oma osuutemme ilmastonmuutoksen hidastamisessa, mutta on myös erittäin tärkeää varautua ja ottaa investointisuunnitelmissa huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset.

Eat your golf course on uusi-vanha ilmiö golfissa

Golfkenttiemme moninaiskäyttö on lajillemme eduksi. Golfin yleinen hyväksyttävyys kasvaa, kun muutkin kuin lajin harrastajat voivat nauttia kenttiemme ulkoilumahdollisuuksista, luonnosta ja kauneudesta. Heinäkuun kansainvälisessä nurmitutkimuskongressissa Kööpenhaminassa yksi päivä on omistettu aiheelle Eat your golf course. Talin kentän historia tuntee perunamaat, vihannespellot ja maustepuutarhat sekä navetan ja sikalan, jonka perustukset löytyvät edelleen kakkosviheriön takaa. Voisiko historia toistaa itseään tässäkin asiassa joltain osin? Löytyisikö päärakennuksen takaa tänäkin päivänä tilaa maustepuutarhalle? Kannustan, että Helsingin Golf klubi kokeilisi ja näyttäisi esimerkkiä Suomessa.

Loppuun muutama sana kentänhoidon tulevaisuudesta

Kenttämme pitkän historian aikana on nähty kentänhoidon huima kehitys alkuvuosien hevosvetoisuudesta erilaisten polttomoottoreiden kautta sähköistymiseen. On hienoa, että olemme panostaneet sähköleikkureihin maamme ensimmäisten kenttien joukossa. Tämän kevään aikana Suomen Golfliitto, FGA ja PGA ovat hyväksyneet R&A:n valmisteleman Golfkenttä 2030 - toimintaohjelman. Se antaa omalle kentällemmekin hyviä osviittoja ja tavoitteita toiminnan kehittämiseen. Kestävästi hoidettuna kenttämme kunto ja pelattavuus ovat jatkossakin optimaalisia. Vastuullisuustyö on ollut mielekästä ja luontevaa käynnistää kenttään ja ympäristöön liittyvillä toimenpiteillä. Mutta mielestäni vastuullisuus on huomattavasti laajempi asia kuin ympäristö ja ilmasto.

Vastuullisuutta on myös hyvä hallinto, turvallinen toimintaympäristö, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo niin kilpailuissa, työyhteisössä kuin koko golf-toimialalla. Vastuullisuus toiminnassa ja teoissa tulee läpileikkaamaan kaikkea arkista tekemistä, niin strategisesti ja operatiivisesti golfyhteisöissä kuin laajemmin yhteiskunnassa ja verkostoissa. Golf on laji, joka mahdollistaa kykyjen välisen rehdin kilvoittelun ja tuottaa siihen liittyviä elämyksiä miljoonille ihmisille. Golf on tasa-arvoinen ja yhdenvertainen laji, jonka avulla voidaan rakentaa parempaa maailmaa. Tällä hetkellä, suomalaisen golfin vastuullisuutta on kaikki se toiminta, joka jättää positiivisen kädenjälkemme golfiin, urheiluun ja liikuntaan sekä Suomessa että maailmalla.

Mitä on Talilaisuus?

Minulle talilaisuus tarkoittaa kohtaamisia, vuorovaikutusta, mielenkiintoisia tarinoita golfin historiasta ja siitä, miten itse kukin on alkanut harrastaa lajia. Kun ajan koivukujaa pitkin kohti upeaa kartano-miljöötä suupielet kääntyvät hymyyn. Rakastan aikaisia aamuja, kun kentällä on vielä hiljaista, maassa vähän kastetta ja päivä on vasta alkamassa. Nautin pelaamisesta yhdessä perheen ja ystävien kanssa. Olen myös ylpeä meidän hienosta kansainvälisestä kilpailusta Erkko Trophystä.

Hyvät ystävät, talilaiset ja golf-vaikuttajat

Uskon, että kun 10 vuoden kuluttua juhlimme Helsingin Golfklubin 100-vuotisjuhlia, Suomessa on yli 200.000 golffaria ja suomalaiset golffarit menestyvät laajasti Euroopassa, USAssa ja kansainvälisissä kisoissa.

Nyt haluan kuitenkin onnitella sekä omasta, Suomen Golfliiton että Suomen Olympiakomitean puolesta 90-vuotiasta Helsingin Golfklubia ja toivottaa mitä parhainta menestystä! Lämpimät kiitokset uraa uurtavasta työstä suomalaisen golfin edelläkävijänä, edistäjänä ja suunnannäyttäjänä.

Hyvää alkavaa golf-kautta ja mukavaa juhlailtaa – kiitos!

Hanna Hartikainen

Suomen Golfliitto

Puheenjohtaja

Takaisin uutisiin